Työperäinen maahanmuutto hallitusohjelmassa

Poimintoja hallitusohjelmasta: Jatkossa työperäisellä oleskeluluvalla oleskelevan henkilön on poistuttava Suomesta, mikäli hän ei yli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen onnistu löytämään uutta työpaikkaa. Työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä tai muutoksista sanktion uhalla.

Valvontaa lisätään ja väärinkäytökset estetään. Työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta.

Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän.

Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan siten, että se on alakohtainen työehtosopimusten minimi, kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa. Hallitus selvittää kuitenkin nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen korottamisen.

Maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturva ja etuudet aiotaan eriyttää. Tarkoituksena on, että Suomeen pysyvästi asettuvilla henkilöillä on oikeus täyteen sosiaaliturvaan, kun taas maahanmuuttajilla on rajoitettu sosiaaliturva.

Hallitus vahvistaa erityisesti korkeasti koulutettujen työperäisen maahanmuuton osalta positiivista maakuvaa. Lisäksi hallitus aikoo selvittää maahanmuuton pitovoiman tekijät ja edistää niitä.

Edistetään ulkomaisten avainhenkilöiden verokannustimia.
Yritykselle tehdään verovapaaksi henkilökuntaeduksi maahantuloprosessiin liittyvät maksut.

Hallitus selvittää opintolainahyvityksen kaltaisen hyvityksen luomista EU/ETA-maiden ulkopuoliselle, suomalaisesta korkeakoulusta tai muusta suomalaisesta oppilaitoksesta valmistuneelle, lukukausimaksua maksaneelle ja Suomessa määräajan työskennelleelle
henkilölle.

Hallitus asettaa tavoitteeksi, että työperusteiset oleskeluluvat käsitellään enintään kuukauden kuluessa. Yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden kohdalla tavoitellaan viikon enimmäiskäsittelyaikaa.

• Pysyvä oleskelulupa mahdollistetaan jatkossa kuuden vuoden asumisajan perusteella siten, että edellytyksinä ovat nykyisten edellytysten lisäksi kielitestillä todennettava riittävä kielitaito, kahden vuoden työhistoria ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen sekä tiukennettu nuhteettomuusedellytys.

• Neljän vuoden asumisajan perusteella pysyvä oleskelulupa kuitenkin myönnetään siten, että työikäiseltä edellytetään:

− 40 000 euron vuosituloja; tai

− Suomessa tunnustettua, suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa sekä kahden vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta; tai

− kielitestillä todennettavaa erityisen hyvää suomen tai ruotsin taitoa sekä kolmen vuoden työhistoriaa ilman muuta kuin hyvin lyhytaikaista turvautumista työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen Suomessa oleskelun ajalta.

Myös Suomen kansalaisuuden saannin edellytyksiä aiotaan tiukentaa. Asumisaika pidennetään jatkossa kahdeksaan vuoteen, ja kansalaisuus- ja kielikoe tulevat pakollisiksi. Lisäksi hallitus aikoo palauttaa vaatimuksen "varsinaisesta toimeentuloedellytyksestä" kansalaisuutta hakiessa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään.

Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.

Nykyään henkilö voi saada oleskeluluvan, jos hän täyttää työperäisen maahanmuuton kriteerit, vaikka hänen turvapaikkahakemuksensa olisi hylätty.

Hallitusohjelman kaikki kirjaukset eivät välttämättä mene sellaisenaan läpi.

Lue myös migrin tiedote 22.6.2023: